Taas härmän kuu, taas talvi kuuraa seuloo, puut lehdettömät huurrehuntuun neuloo ja hämy pitkä lankee riitemaille...Jääkukat sille, mi jäi kukkaa vaille.” (L.Onerva. Etsin suurta tulta. Valitut runot 1904-1952.Otava 2002)